On ihan okei olla masentunut

-”Masentaako sua?

-”Huoh… jooh…”

-”Mitäs jos mä sanoisin, että  älä huoli. On ihan okei olla masentunut?”

Masennus. Masennus koskettavaa tavalla tai toisella niin monia meistä; Tai no jokainen meistä tuntee masennusta jossain vaiheessa elämää. mutta toiset meistä masentuu vähän pidemmäksi aikaa ja enemmän kuin muut, kanssa kulkijat.

Mutta mitä masennus sitten on? Moni asia voi aiheuttaa masennusta: on biologisia ja patologosia syitä, ympäristö voi aiheuttaa masennusta, odotukset muilta ja itseltään ovat omiaan aiheuttamaan masennusta ja lisäksi vaikkapa traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa masennusta. On lukemattomia syitä miksi ihmiset masentuvat-, siitä ja miten masennus ”toimii”, -voivat muut minua viisaammat kirjoittaa.

Mutta minä tiedän omakohtaisesti miltä tuntuu olla masentunut. Masentunut ja ahdistunut. Minä tiedän miltä tuntuu itkeä yksin vessan lattialla, miltä tuntuu päiviä ja viikkoja kestävä alakulo, miltä tuntuu selittää ja miltä tuntuu kun sinua ei ymmärretä, miltä tuntuu kun tulevaisuus näyttää toivottomalta ja pelottavalta ja miltä tuntuu se kun ei tahdosta huolimatta pääse sängystä ylös… ihan joka päivä. Tiedän myös miltä tuntuu olla seurassa totaalisen yksin ja yksinäin. Lisäksi tiedän kuinka ”mieltä ylentävä” tunne on ahdistua lähes paniikkiin asti ilman mitään näkyvää syytä ja pelätä kuollaakseen, jotain mitä saattaa tapahtua joskus. Kuulostaako tutulta? Älä huoli, et ole yksin!

Masennusta on vaikea selittää ja ymmärtää jos ei ole itse koskaan ollut, kunnolla masentunut. Masennsus on tahdosta riippumatonta alakuloa ja vireystilan laskua aina totaaliseen kiinnostuksen menettämiseen asti. Silti se ei koskaan ole masentuneen  omaa syytä. Masennusta voi lähestyä monesta näkökulmasta yksi niistä on tämä:

Masennus englanniksi on ”depression”. Sana ”depression” ikään kuin koostuu sanoista ”deep” ja ”rest”, suomeksi ”syvä” ja ”lepo”. Masennuksen voi nähdä eräänlaisena syvänä lepotilana.

-”Etkö jaksanut nousta töihin tänään?”

-”Ei se mitään! Mene kirjastoon, tai rannalle tai puistoon! Lepää! Kyllä töihin ja kouluun kerkeää myöhemminkin.”

Entä teetkö todella sitä mitä elämälläsi haluat? heräätkö täynnä intoa uuteen päivään vai onko ensimmäinen ajatuksesi, että ”voi vittuh!”. Masennus pakottaa sinut-, jos ei pysähtymään hetkeksi, niin ainakin hidastamaan tahtia ja miettimään: ”tavoittelenko minä todellista tahtoani?” Mikä edes on ”Todellinen Tahtoni”?

Minä itse, minä joka kirjoitan tätä sinulle, aloin ensimmäistä kertaa miettimään että mikä on todellinen tahtoni ja mitä todella haluan elämältäni vasta kun masennuin. Vasta tässä vaiheessa, noin kaksi vuotta sitten aloin miettimään, että miten syömäni ruoka vaikuttaa minuun ja kaikki juomani alkoholi, puhumattakaan muunlaisista päihteistä. Miten ne vaikuttavat?

Masennus pysäyttää sinut hetkeksi. Se osoittaa sinulle suunnan ja sen löydyttyä se vähitellen häviää. Kun minä masennuin, minä hoidatin kuntoon, muut elämääni varjostaneet asiat, minä mietin kaiken uusiksi ja todella löysin suunnan elämälleni! Minä kuntoilin, minä joogasin, söin terveellistä kasvisruokaa, en käyttänyt päihteitä ja elin muutenkin terveellisesti ja arvaa mitä!? Haha, minä olin silti edelleen masentunut. Nyt minä silti tiesin, että mistä on kyse. Olen masentunut, uhka ei ole todellinen. Masennus on kuin pilvet taivaalla, ne tulevat ja ne menevät. Joka kerta, ne myös menevät! Masennus näyttää ihmiselle, niitä ei niin mieluisia puolia hänestä itsestään, mutta kun ne hyväksyy ne hallitsee. Näin ihminen tuntee itseänsä paremmin ja parempi itsetunemus kasvattaa itsetuntoa, mikä on masennuksen pahin vihollinen.

Minä haluan ajatella olevani alkemisti. Minä teen romusta kultaa, minä teen negatiivisesta positiivista. Tänä päivänä olen jopa kiitollinen jokaisesta masennuskaudesta. Jos en olisi masentunut tämä kirjoitus olisi jäänyt kirjoittamatta. Koko blogi olisi jäänyt aloittamatta, monta kirjaa lukematta, monta runoa ja laulua kirjoittamatta ja niin edelleen. Enkä koskaan olisi ottanut näitä, monia ja isoja askeleita matkalla kohti päämäärääni, mikä on tulla Parhaaksi Versioksi itsestäni.

Masennus ei ole sinun omaa syytäsi. Et ole yksin sen kanssa. Etkä ole yhtään huonompi ihminen masentuneena, sinä olet vain lepotilassa. Miksi lepääminen olisi huono asia? Lakkaa sanomasta itsellesi, että ”minä olen masentunut”, sillä jo pelkästään se masentaa. Ja hylkää se ajatus että, masennus on ”huono” tai ”negaviitinen” tunne. Lopulta sinä vain otat omaa aikaasi ja lepäät.  Kaikki on lopulta hyvin vaika ei olisikaan. Hakeudu seuraan ja puhu ihmisille. Jos tuntuu että kukaan ei kuuntele eikä välitä, kirjoita minulle. Minä kyllä kuuntelen!

Yhteystietoni saat kysymällä, vaikkapa kommentoimalla tätä blogia.

Joka tapauksessa masennus ja masentuminen on aiheita joihin tulen varmasti palaamaan jatkossa muissakin kirjoituksissani.

Loppuun:

Jokainen mies ja nainen on tähti. Jokainen omalla kiertoradallaan ja matkallaan. Jokainen teistä on tähti. Sinä olet tähti. Ja tähdet eivät loista ilman pimeyttä!

– William Plague